PSOAS järjesti helmikuussa kilpailun soluasujille, jossa kerättiin tarinoita ja kokemuksia elämästä kimppakämpässä. Tarinoita sai äänestää ja eniten ääniä saanut tarina ansaitsi kertojalleen palkinnoksi 150 euron ravintolalahjakortin Lapland Hotelsin ravintolaan Oulaan. Voittajatarinassa nimimerkki AnSa kertoo koskettavan kokemuksen siitä, miten solukämppiksestä voi joskus tulla yhtä läheinen kuin perheenjäsenestä.

”Kämppistarinamme alkoi elokuussa 2016, kun muutimme molemmat Ouluun opiskelemaan. Vaikka emme tunteneet toisiamme entuudestaan, hämäläisen ja savolaisen yhteinen sävel löytyi kuitenkin välittömästi. Ennen kuin keittiöön oli saatu edes kalusteita, seisoskelimme tunteja iltaisin juttelemassa maailman menosta ja tutustumassa toisiimme. Kolme kuukautta myöhemmin olimme jo ostaneet interrail -liput tulevalle kesälle, ja reittisuunnitelmamme oli lähes valmis. Reissu meni mahtavasti ja oli mukava nähdä kämppistä myös kesällä, sillä vietimme loppukesän eri paikkakunnilla.

Kämppissuhde syveni ja kesti yhden opiskelijavaihdonkin. Vaihdoimme kuulumisia joka viikko tunteja kestävien skypepuheluiden välityksellä ja myös toinen meistä vieraili kämppiksen luona vaihtokohteessa. Kun puolen vuoden vaihto päättyi, palasi vaihdokki takaisin rakkaaseen soluumme. Nyt olemme asuneet yhdessä kolmisen vuotta, ja pian on aika jättää soluaika taaksemme. Vaikka etäisyys kasvaa, yhteydenpito varmasti säilyy pitkään. Haluamme kiittää PSOASia siitä, että toi meidät kaksi yhteen. Soluasuminen on ollut ikimuistoista, ja tulemme varmasti ilolla ja haikeudella muistelemaan yhteistä aikaamme sekä ihanaa opiskelija-asuntoamme, jota myös kodiksi kutsutaan. Meistä tuli perheenjäseniä.”

Kuullessaan voitosta AnSa ilahtui kovasti, sillä nyt ystävykset pääsevät juhlistamaan yhden tärkeän vaiheen päätöstä ikimuistoisella tavalla.

”Kiitos teidän, pääsemme kämppikseni kanssa juhlistamaan päättyvää yhteiseloa arvoisellaan tavalla. Poismuutto rakkaasta solustamme tuo haikean olon aina kun se tulee mieleen, sillä toisen läsnäoloon on tottunut täysin. Kimppakämpässä asuminen on avannut silmäni siitä, että se voi todella olla myös rikkaus, eikä vain joku puoliksi tuntematon henkilö asumassa kanssasi saman katon alla. Meille on kertynyt valtavasti muistoja näiden reilun kolmen vuoden aikana, jotka tulevat kulkemaan kanssani läpi elämän.”

PSOAS toivottaa näille soluystäville oikein hyvää jatkoa ja kiittää yhteisistä vuosista!