1953 Väliaikainen
opettajakorkeakoulu

Väliaikainen opettajakorkeakoulu aloittaa Oulussa. Pohjois-Suomen kehityksen kannalta merkittävä edistysaskel oli väliaikaisen opettajakorkeakoulun saaminen Ouluun vuonna 1953. Se toi kaupungille monia etuja, joista yksi oli kansakoululaitoksen aikaisempaa helpompi kehittyminen ja koulumaailman kehityksessä mukana pysyminen.

Opettajakorkeakoulusta valmistui opettajia myös Oulun kansakouluihin ja muutama vuosi myöhemmin jo viidennes Oulun kansakoulun opettajista valmistui Oulun opettajakorkeakoulusta.

1954 Oulun yliopistotoimikunta perustetaan

Samaan aikaan kun eri komiteat ja jopa eduskuntakin pohtivat Pohjois-Suomen yliopiston tarpeellisuutta, Oulussa haluttiin aktivoitua osoittamaan, että Pohjois-Suomi asukkaineen oli valmis merkittäviinkin uhrauksiin yliopiston saamiseksi Ouluun. Niinpä Oulun Korkeakouluseura asetti vuonna 1954 Pohjois-Suomen yliopistotoimikunnan viemään asiaa käytännössä eteenpäin.

Operaatio lohkare. Jo perustamisvuonna yliopistotoimikunta päätti ryhtyä varsin suurisuuntaiseen hankkeeseen ylioppilasasuntolan rakentamiseksi Ouluun.

Tarkoituksena oli edistää yliopistohankkeen edistymistä ja turvata tulevan yliopiston opiskelijoiden asunnonsaanti. Toimikunta aloitti kansalaiskeräyksen, joka nimettiin Operaatio Lohkareeksi. Operaatiolla haluttiin osaltaan myös osoittaa, että Oulun yliopistohanke on koko Pohjois-Suomen asia.

Mittava keräyshanke kulki tunnuslauseella "Kipinästä tuli syttyy, lohkareesta yliopisto". Nimensä keräys sai Otanmäki Oy:n lahjoittamista malmilohkareista, joita myytiin kahden kokoisina ja tulevaa yliopistoa symboloivalla merkillä varustettuina 1000 ja 5000 silloisen markan hinnalla. Keräys tuotti lahjoituksineen kaiken kaikkiaan noin 35 miljoonaa markkaa.

1957 Ylioppilasasuntolan nimikilpailu

Sanomalehti Kaleva järjesti Korkeakouluseuran pyynnöstä ylioppilasasuntolan nimikilpailun, mihin tuli kaikkiaan noin 3000 nimiehdotusta.

Lopullinen valinta tehtiin kahden nimivaihtoehdon Pohjan Domus ja Domus Botnica kesken, joista Domus Botnica kielellisesti moitteettomana tuli voittajaksi.

1958 Domus Botnica

Ylioppilasasuntola Domus Botnica valmistuu. Domus Botnica valmistui vuodenvaihteessa 1957-58 ja sai ensimmäiset asukkaansa tammikuussa 1958. Vuonna 1961 korkeakouluseura luovutti asuntolan Domus Botnica -säätiön hallintaan. Domus Botnica -säätiö fuusioitui Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiöön vuonna 2007.

Oulun yliopiston 1. lukuvuosi alkaa. Oulun yliopiston ensimmäinen yksikkö, Oulun Opettajakorkeakoulu aloitti toimintansa opettajainvalmistuslaitoksen nimellä 1.8.1958.

Samana päivänä myös Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaaresta, yliopiston ensimmäisestä kunnia-alumnista tuli Oulun yliopiston yksi ensimmäisistä opiskelijoista. Yliopiston avajaisjuhlia vietettiin suurin menoin 3.10.1959.

1966 Valtion rahoitus
opiskelija-asunnoille

Valtio alkaa rahoittamaan opiskelija-asuntojen rakentamista. Kun valtio ryhtyi vuonna 1966 lainoittamaan opiskelija-asuntojen rakentamista, oli Suomessa korkeakouluopiskelijoille tarjolla vain noin 4 500 asuntopaikkaa. Lisäksi eräiden, lähinnä ammatillisten oppilaitosten yhteyteen oli rakennettu oppilaitosten ylläpitämiä opiskelija-asuntoloita.

Välkkylän ensimmäinen talo valmistuu. Domus Botnican jälkeen asuntojen rakentaminen jäi ylioppilaskunnan vastuulle.

Kului kuitenkin lähes yhdeksän vuotta ennen kuin seuraavan opiskelija-asuntolan eli Välkkylän ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1966.

Pääasiallinen syy tähän viiveeseen oli siinä, ettei halpakorkoista valtion asuntolainaa myönnetty opiskelija-asuntojen rakentamiseen ennen vuotta 1966. Koska opiskelijat eivät myöskään saaneet opintotukea eivätkä asumistukea, niin sanotun kovan rahan tuotanto oli poissuljettu jo korkean korkotason vuoksi.

Rakentaminen saatiin kuitenkin käynnistettyä syyskuussa 1965, kun opetusministeriöstä ja muista lähteistä saatiin lainaa ja kaupungin takaus lainoille. Ylioppilaskylän nelihehtaarinen maa-alue Pikkukankaalla saatiin lahjoituksena Oulun kaupungilta jo kesäkuussa 1962.

Kaupunki ja ylioppilaskunta järjestivät tontin ja siihen liittyvän Raksilan urheilupuiston suunnittelukilpailun, jonka voittajaksi päätyi "Välkkylä" -niminen ehdotus, tekijöinä arkkitehti Seppo Valjus ja joukko arkkitehtiylioppilaita.

Ylioppilaskylän kaikki seitsemän rakennusta saatiin valmiiksi vuoteen 1971 mennessä. Niistä neljä ensimmäistä asuinrakennusta rakensi Betra Oy.

1969 Pohjankalevan ensimmäinen talo valmistuu

Alppilassa sijaitseva kahden tornitalon opiskelija-asuntola Pohjankaleva rakennettiin hallitusneuvos Matti Kekkosen ja tuomari Kalevi Sassin ideoiden pohjalta mahdollisimman edullisesti niin, että opiskelijoille voitaisiin tarjota mahdollisimman matalavuokraisia asuntoja.

Suomen arkkitehtiliitto julisti asuntolan suunnittelukieltoon ja Suomen ylioppilaskuntien liitto leimasi rakennuksen jo etukäteen "slummiksi".

SYL myönsi kuitenkin myöhemmin asuntolan täyttävän opiskelija-asumisen edellytykset.

Ensimmäinen rakennuksista valmistui syksyllä 1969 ja toinen kesällä 1972. Kun asuntola oli valmis, luovutti tehtävää varten perustettu osakeyhtiö Pohjois-Suomen oppilasasuntolat Oy osakekirjansa juuri perustetulle Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle.

1971 PSOAS perustetaan

Jo vuonna 1966 ylioppilaskuntaa pyydettiin esittämään oma rakennusohjelmansa Linnanmaan yliopistoalueesta järjestettävään pohjoismaiseen arkkitehtikilpailuun. Ylioppilaskunta esitti rakennettavaksi opiskelija-asuntoja 3000:lle opiskelijalle.

Tämän laajan rakennusurakan toteuttamiseksi katsottiin ylioppilaskunnassa tarpeelliseksi perustaa oma erillinen organisaatio ja näin syntyi ylioppilaskunnan, Domus Botnica- säätiön ja Pohjois-Suomen oppilasasuntolat Oy:n sopimuksella vuoden 1971 lopulla toimintansa käynnistänyt Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS).

PSOASin ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi valitun Esa Vehkaperän rakennuttaja-asiantuntemusta hyödynnettiin uudistamalla Domus Botnican sisusta vastaamaan ajan vaatimuksia arkkitehti Martti Väisäsen laatimien suunnitelmien mukaisesti.

Välkkylän ylioppilaskylä on kokonaisuudessaan valmis. Kaikki Välkkylän ylioppilaskylän seitsemän asuinrakennusta saatiin valmiiksi v. 1971

1973 Välkkylä ja Rauhala PSOASin omistukseen

Vaikka ylioppilaskunnan edustajisto päätti jo joulukuussa 1971 Välkkylän ja Rauhalan myynnistä PSOASille, kaupat siirtyivät ja säätiö hoiti näitä kiinteistöjä ensin hoitosopimuksen perusteella. Lopulta ylioppilaskunta myi Rauhalan ja Välkkylän PSOASille 18.5.1973 tehdyn päätöksen mukaisesti.

1975 Linnanmaan ensimmäiset opiskelija-asunnot

PSOASin alkuvuodet olivat samalla Linnanmaan yliopistoalueen rakentamisen aikaa. Tammikuussa 1972 PSOAS nimesi Linnanmaan opiskelija-asuntojen suunnittelua ja rakentamista varten työryhmän. Uutta ylioppilaskylää pidettiin tärkeänä ja työryhmä totesikin, että "yliopisto ei ole yliopisto ilman sinne rakennettavia opiskelija-asuntoja".

PSOAS jätti asuntohallitukselle ensimmäisen lainahakemuksen Linnanmaan urakkaa varten vuonna 1972 ja ensimmäiset opiskelija-asunnot valmistuivat 1975.

1976 PSOASin
toimintapiiri laajenee

PSOASn toimintapiiri laajenee Oulun ulkopuolelle Kajaaniin. PSOASin toiminnan laajeneminen Oulun kaupungin ulkopuolelle vuonna 1976 oli merkittävä muutos ja aloitti uudenlaisen kauden. Kysyntä muilla paikkakunnilla kertoi Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiöstä tulleen arvostettu, ammattitaitoisena pidetty ja kilpailukykyinen toimija opiskelija-asumisen asioissa.

Säätiön toimintapiiri laajeni ensin Kajaaniin, jossa perustettiin yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa yhtiö nimeltään Kainuun opiskelija-asunnot Oy. Aloite opiskelija-asuntojen rakentamisesta tuli Kajaanin korkeakoulutoimikunnalta.

Pian Kajaanin kaltaisia kohteita oli muissakin kunnissa. Vuoden 1982 toimintakertomuksessa konsulttikohteita todettiin olevan Kajaanin lisäksi Raahessa, Muhoksella, Kempeleessä, Haapajärvellä ja Sotkamossa.

1977 Asukasvalinnat ATK:lla

Vuoden 1977 keväällä asukkaiden valinnat tehtiin PSOASilla ensimmäistä kertaa "ATK:lla". ATK-suunnittelija Paavo Moilanen toteutti asukkaiden valintaohjelman PSOASin valtuuskunnan hyväksymien valintaperusteiden mukaan. Koneajot suoritettiin yliopiston tietojenkäsittelyoppilaitoksella.

PSOASin toiminnan piiriin myös peruskoulunjälkeiset opiskelijat. Jo vuonna 1976 oli pohdittu sitä, pitäisikö säätiön piiriin kuulua kaikki peruskoulun jälkeiset opiskelijat. Oulun kaupungin esittäessä asiaa vuonna 1977, PSOAS päätti viimein hyväksyä sen.

1978 Virkailijakylän ja
Otokylän rakentaminen

PSOAS rakensi asuntoja myös toisten tarpeisiin. Vuonna 1977 se perusti yhdessä Oulun kaupungin ja Oulun teknillisen oppilaitoksen Oppilasasuntolan Tuki ry:n kanssa Oulun opiskelija-asunnot Oy nimisen yhtiön ja ryhtyi hoitamaan noin 200 asunnon rakentamista.

Yliopiston läheisyyteen päätettiin rakentaa myös niin sanottuja virkailija-asuntoja, jotka oli suunnattu yliopiston henkilökunnalle. Virkailija-asuntojen rakennusta edelsi Linnanmaan Vuokra-asunnot Oy nimisen yhtiön perustaminen vuonna 1979.

Opiskelija-asuntosäätiön lisäksi yhtiösopimusta olivat tekemässä Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun yliopistoseura, Oulun yliopiston toimihenkilöt ja työntekijät ry, Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys ry, Oulun Ylioppilasapu ry, Oulun yliopiston assistenttiyhdistys, Oulun yliopiston lehtorit ry ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta.

Yhtiön tarkoituksena oli parantaa Oulun yliopistoyhteisön piirissä työskentelevien asuntotilannetta. Vuonna 2004 Linnanmaan Vuokra-asunnot Oy ja Oulun Opiskelija-asunnot Oy sulautuivat PSOAS-asunnot Oy:ksi.

1979 Reidar Oy perustetaan

Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Oulun Ylioppilasapu ry ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö perustivat Reidar Oy:n vuonna 1979 korvaamaan toimintansa lopettanutta Ravintola Monttua. Nimensä yritys sai ylioppilasavun suurimman ja maineikkaimman ravintolan mukaan.

Ravintola Reidar aloitti toimintansa Välkkylä 7 talon alakerrassa, ja siitä tulikin opiskelijoiden suuresti suosima ravintola. 1980-luvulla Reidar Oy:n toiminta laajeni ja se aloitti kahviloiden pidon kaupungin pääkirjastossa ja Rauhalassa.

Vuosikymmenen lopulla Reidar avasi Kaijonharjussa ravintola Cafe Bistro Caion. PSOAS luopui Reidar Oy:n osakkeista vuonna 1991.Vuoden 2000 lopussa Reidar Oy fuusioitui Uniresta Oy:n kanssa.

1981 PSOAS päättää
kunnostaa Rauhalan

PSOAS päättää kunnostaa pahasti rapistuneen Rauhalan. Rauhala rakennettiin alunperin Åströmin nahkatehtailijasuvun Karl Robert Åströmin toiselle vaimolle Clementine Åströmille, joka asui siinä kolmetoista vuotta. Talo periytyi heidän pojalleen Emanuel Åströmille ja kun tämä kuoli 1937, Oulun Kauppaklubi vuokrasi Rauhalan. Ravintolaoikeudet saatiin vuonna 1950.

Tästä alkoi Rauhalan ravintolakausi, joka on jatkunut pienin katkoin nykypäivään asti. Rauhalan yksi kuuluisimpia ravintoloita oli Kesäleski ravintola 1960-luvulla.

1980-luvulla Rauhalassa puhuttiin kiihkeästi opiskelijapolitiikkaa Cafe Clementinessä ja 1990-luvulla ravintola-, musiikki- ja opiskelijatoiminta jatkui.

Pohjoismaiden Yhdyspankki lahjoitti kiinteistön Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle 1962. Ravintola Kesälesken toiminnan päätyttyä Rauhalan rakennus jäi kuitenkin oman onnensa nojaan ja ränsistyi. Kun PSOAS osti Rauhalan 1973, sen alamäki oli alkanut niin, että vuosina 1975-1976 se päätyi alkoholistien yömajaksi. Taloa alettiin kuitenkin pelastaa mielenosoituksin ja yhteistyötoimikunnin, joka johti siihen, että heikkoon kuntoon päätyneen Rauhalan kunnostustyöt päätettiin aloittaa pitkälti opiskelijoiden voimin vuonna 1981.

Kaupunkilegendan mukaan Clementine Åström oli ilmeisen kiintynyt kotiinsa, sillä hänen uskotaan vieläkin vartioivan entistä kotiaan sen kotihengettärenä. Pimeän aikaan rakennuksessa saattavat syttyä valot, vaikka siellä ei ole ketään tai Clementine-rouva kolistelee seinän takana. Hän haluaa varmistaa, että Rauhalassa on nimensä mukainen rauha.

Linnanmaan opiskelijatalot ovat kokonaisuudessaan valmiita. Linnanmaan ylioppilaskylä valmistui 1980-luvun alussa. Valmistumista juhlittiin vuonna v. 1982 näyttävästi muun muassa pystyttämällä kylän yhteyteen kuvanveistäjä Martti Aihan suunnittelema rakentamisen muistomerkki.

1986 Syynimaan
opiskelijakylä

Syynimaalle valmistui opiskelija-asuntoja viihtyisään ympäristöön. Vuoden 1986 toimintakertomuksessa todettiin, että "säätiön viimeinen kohde" osoitteessa Kandintie 3 on saatu päätökseen. Opiskelija-asuntoja näytti olevan riittävästi – mutta vain hetken. Jo seuraavana vuonna hallitus päätti jättää laina-anomuksen uuden kohteen rakentamiseksi.

1990 Kierrätys

PSOAS innostui kierrätyksestä ja ekologisista toimintatavoista jo varhaisessa vaiheessa. Tarkkaan jätteiden lajitteluun siirryttiin 1990-luvulla useissa kohteissa, ja säätiö on myös määritellyt yhdeksi arvokseen kestävän kehityksen.

Ylioppilaskunta, tai tarkemmin sanoen sen Kansainvälisten ja ympäristöasiain jaoston kompostitoimikunta, oli tärkeä taustavaikuttaja siinäkin, miten opiskelija-asuntosäätiö ryhtyi huomioimaan jätteiden lajittelua asuinkohteissaan.

Kompostitoimikunta esitti asukaskyselyn tehtyään keväällä 1990, että Välkkylässä ja Linnanmaalla aloitettaisiin kompostointi. Perusteluissa todettiin, että PSOAS ja opiskelijat voisivat olla näin edelläkävijöitä. Säätiö suhtautui ajatukseen myönteisesti, ja kompostointi alkoi.

1991 Puistomanne
valmistuu Rauhalan naapuriin

Opiskelija-asumisen asioita hoidettiin vuoteen 1991 asti Välkkylän ja Linnanmaan asuntotoimistoissa. Myös muut toimistotilat sijaitsivat Välkkylän kellarikerroksissa.

Vuonna 1990 ryhdyttiin rakentamaan Puistomanneksi nimettyä rakennusta Rauhalan pihapiiriin Mannenkadulle, ja sen valmistuttua 28.6.1991 asuntotoimisto ja säätiön muut toiminnot muuttivat sinne uusiin tiloihin.

Asukkaita päätettiin kuitenkin palvella yhä myös Välkkylän ja Linnanmaan palvelupisteissä.

PSOAS myy Reidar Oy:n osakkeet. Oulun kuntopalatsi perustetaan. 1990-luvun alussa PSOAS päätti myydä Reidar Oy:n osakkeensa, sillä ravintolan toiminnan koettiin olevan liian löyhästi yhteydessä opiskelijoiden asuttamiseen. Kun Ravintola Reidar oli muuttanut uusiin toimitiloihin keskustaan, PSOASin oli mietittävä Välkkylä 7:n tiloille uutta käyttöä.

Kuntoilun koettiin tukevan opiskelijoiden hyvinvointia ja siksi paikalle perustettiin kuntosali Oulun Kuntopalatsi Oy. Kuntosalitoiminnasta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2001, koska koettiin että se ei kuulunut PSOASin ydinliiketoimintaan.

1993 PSOAS laajentaa
paperinkeräystoimintaansa

Vuonna 1974 säätiö ryhtyi hankkimaan varoja keräämällä jätepaperia. Sitä varten otettiin käyttöön Lyötyn makasiinialueella sijaitseva varastotila, ja seuraavana vuonna PSOASin keräyspaperiastioita oli jo 240 kpl eri puolilla kaupunkia. Moni muistaakin säätiön paperinkeräyslaatikoista, joiden kyljessä luki "Asuntoja opiskelijoille".

Jätepaperin kerääminen laajeni entisestään 1990-luvulla ja tammikuussa 1993 säätiö päätti ostaa Hyödyks Ky:n liiketoiminnan ja käyttöomaisuuden.

Vuoden 1994 toimintakertomuksessa kyseisen liiketoiminnan mainittiin kasvaneen kymmenellä prosentilla vuoden aikana, ja kasvu jatkui tästä. Keräyslaatikoita oli vuonna 1995 Oulussa ja lähikunnissa yhteensä 1 400 kpl ja viisi vuotta myöhemmin yhteensä noin kaksituhatta. Vaikka paperinkeräykseen oli panostettu paljon ja se oli tuonut merkittäviä tuloja, PSOAS päätyi vuonna 2003 luopumaan siitä osana ydintoimintoihinsa keskittymistä. Liiketoiminta myytiin Paperinkeräys Oy:lle.

Välkkylän kauppa lopetti toimintansa. Alunperin ylioppilasavun 1960-luvun lopulla perustama kauppa Välkkylässä lopetti toimintansa toukokuussa 1993.

Samalla jouduttiin lopettamaan Välkkylän asukaspalvelupiste, josta palvelut siirrettiin Mannenkadun asuntotoimistoon.

Linnanmaan palvelupiste jatkoi toimintaansa ja siirtyi v. 1996 Kaijonharjun yhteispalvelupisteeseen. Asukaspalvelua sai Kaijonharjun yhteispalvelupisteestä vuoteen 2003 saakka, mutta sen jälkeen asiakaspalvelu päätettiin keskittää Puistomanneen.

1995 Toppilaan valmistuu uusia opiskelija-asuntoja

Toppilan kaupunginosaan valmistui vuosina 1994 ja 1995 uusia asuntoja, sillä siellä uudisrakennettiin osoitteessa Paalikatu 14 ja vanhasta Toppilan sellutehtaan keittämörakennuksesta saneerattiin Toppilan Lippulaivana tunnettu asuintalo, jota varten perustettiin oma kiinteistöyhtiönsä.

Toppilan Lippulaivan osakkeet päätettiin myydä vuonna 2002 Oulun seudun Nuorisoasuntoyhdistykselle.

1996 PSOASin ensimmäiset nettisivut

Internet toi tullessaan uusia mahdollisuuksia ja PSOASin ensimmäiset nettisivut julkaistiin 1996. Nettisivujen kehittämisessä oli mukana PSOASin silloinen hallintopäällikkö Heikki Helekoski ja Pekka Salminen Mediantekijät Oy:stä. Vuodesta 1996 PSOASin asuntokohteita on esitelty myös netissä, ja niitä voinut hakea sen kautta.

Tietoliikenne ja puhelinvaihteet. Vuonna 1996 PSOAS ja Oulun yliopisto solmivat sopimuksen tietoliikenneyhteyksistä PSOASin asuntoihin. Tällöin Alppilassa sijaitsevan Pohjankalevan ja Toppilassa Paalikadun sekä Välkkylän neljän talon asukkailla oli mahdollisuus kiinteään tietoliikenneyhteyteen Oulun yliopiston Funet-verkkoon.

Kaikki lähti käyntiin kun PSOASin asukkailta ja Oulun yliopistolta tuli paljon palautetta, jonka mukaan tietoliikenneyhteyksien luomiselle opiskelijoiden ja yliopiston välille oli tarvetta.

Säätiö pyrki 1990-luvun lopulla saamaan kaikille asukkailleen toimivat tietoliikenneyhteydet, ja viimeisissäkin kohteissa ne saatiin ottaa käyttöön vuonna 2001. Vuonna 1998 toteutettiin säätiön oma tietoliikenteen runkoverkko Syynimaalta Linnanmaalle. Vuodesta 2002 lähtien käytössä oli Oulun Puhelin Oy:n operoima CampusBaana, mutta nykyään vastaavan palvelun tarjoaja tunnetaan nimellä DNA Oy ja palvelu nimellä CampusNet.

1997 PSOAS ostaa entisen hotellin Rautatienkatu 8:sta

Rautatieaseman läheltä löytyi hyvä uudistuskohde, kun entisen Gasthouse Lanamäen hyväkuntoiset tilat olivat kaupan. Kysyntää keskustassa sijaitseville opiskelija-asunnoille oli ja Rautatiekatu 8:ssa sijaitseva kohde eli Etappi vastasi hyvin tähän tarpeeseen. PSOAS päätti kunnostaa Etappiin opiskelija-asuntoja.

1998 Vihreä talo
opiskelija-asunnoiksi

Vihreä talo meren rannalla perusparannettiin opiskelija-asunnoiksi. PSOAS remontoi Jurveliuksen talon (1828), joka on yksi Oulun vanhimpia puutaloja, opiskelija-asunnoiksi ja alakerran liiketilan ravintolaksi vuosina 1997–1998. Suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Jukka Laurila.

Keskustassa sijaitsevasta Jurveliuksen talosta tuli suorastaan poikkeuksellinen opiskelija-asumisen kohde. Rakennus on suojeltu kohde ja yksi Oulun vanhimpia puutaloja. Jurveliuksen talossa on ollut kahvilatoimintaa ainakin 1920-luvulta lähtien.

Kahvila tai keskiolutravintola on toiminut kyseisellä paikalla ainakin nimillä Torikahvila ja Rantabaari, mutta jo 1940-1950-luvuilla paikkaa kutsuttiin "Matalaksi". Nykyistä ravintolaa edeltävä huonomaineinen keskiolutravintola toimi ainakin 1980-luvun puoleen väliin asti.

PSOAS ostaa Oulun Seudun Sähkön entisen toimitalon. PSOAS ostaa Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön entisen toimitalon Välkkylän kyljestä. Toimitalo perusparannettiin v. 1998 opiskelija-asunnoiksi.

1999 Palkinto Jurveliuksen perusparannuksesta

Vuonna 1999 asuntosäätiölle myönnettiin Oulun läänin rakennussuojelupalkinto, Viisikanta-palkinto, Jurveliuksen talon onnistuneesta ja perinteitä kunnioittavasta perusparannuksesta.

Peltoässä valmistuu. Vuosikymmenen puolivälin jälkeinen asunto- ja tonttipula sai säätiön katselemaan muitakin mahdollisia kohteita ajatuksenaan muuttaa ne opiskelija-asunnoiksi. Jumiutunut asuntotilanne helpottui hieman, kun PSOAS kunnosti Peltolasta vanhan psykiatrian poliklinikan asunnoiksi vuonna 1999.

2000 Asukastyytyväisyyskysely toteutettiin sähköisenä

Tietotekniikan hyödyntäminen lisääntyi vuosituhannen vaihteessa ja vuonna 2000 tehtiin ensimmäinen sähköinen asukastyytyväisyyskysely Jaratec ky:n Antti Jaatisen toimittamalla työkalulla.

2001 PSOAS täytti
30 vuotta

Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö täytti 30 vuotta. Osuvasti juhlavuonnaan säätiö saavutti historiansa parhaimman tuloksen. Toimintavuodelle asetetut tulostavoitteet ylitettiin selvästi ja koko vuoden keskimääräinen käyttöaste oli huikeat 99,87 %.

Puhelinkeskukset lakkautettiin osasta asuntokohteita. Välkkylässä, Pohjankalevassa, Peltolassa ja Toppilassa oli vielä vuosituhannen alkupuolelle asti käytössä puhelinkeskukset, jotka takasivat asukkaiden ilmaisen soittamisen kunkin alueen sisällä.

Ukkosen tuhottua Välkkylän puhelinkeskuksen, tuli puhelinten tulevaisuus ajankohtaiseksi. PSOAS päätti lakkauttaa keskuskset syyskuussa 2001 kovasta vastustuksesta huolimatta. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin säätiöllä on jo asukkaita, jotka eivät ole koskaan käyttäneet lankapuhelinta.

2002 PSOASin kotisivu- ja puhelinjärjestelmäuudistus

PSOASin www-sivut uudistettiin keväällä 2002. Uusituille sivuille lisättiin tietoa sekä asuntokohteista että PSOASin toiminnasta. Samalla parannettiin sivujen ominaisuuksia tiedotuskanavana. Sivuille lisättiin myös asuntojen vuokrauspalsta, joka on tarkoitettu asunnontarjoajille ja asuntoa etsiville opiskelijoille.

Myös PSOASin puhelinjärjestelmä uusittiin kesällä 2002. Joulukuussa Oulun Puhelimen operoima CampusBaana otettiin käyttöön noin puolessa PSOASin tietoliikenneliittymistä.

Oma korjausyksikkö myytiin Oulun OKT:lle. Uuden vuosituhannen alussa PSOAS pyrki entistä selkeämmin keskittymään opiskelija-asuntojen tuottamiseen ja vuokraamiseen karsimalla muita tehtäviään pois. Välkkylän Uni Hostel ja kesäajan Summer Uni Hostel -toiminnasta luovuttiin, ja tilat otettiin asumiskäyttöön.

Valittua ydinliiketoimintaan keskittyvää linjaa jatkettiin ja omasta korjausyksiköstä luovuttiin vuonna 2002 ja kiinteistöhuoltotoiminnasta vuonna 2005. Valitun linjan vuoksi myös henkilökunnan määrä supistui. Kun vuonna 1998 säätiön palveluksessa oli keskimäärin 33 vakituista työntekijää, kymmenen vuotta myöhemmin vastaava luku oli enää 17.

2003 Linnanmaa Ykkönen valmistuu

Vuonna 2003 Linnanmaalle valmistui uusi kohde, Kiinteistö Oy Linnanmaan Ykkönen. Kohteeseen valmistui 233 asuntopaikkaa sekä tilat Ylioppilasterveys ry:lle ja Medivire Työterveyspalvelut Oy:lle.

Tarja Lappalainen-Liipo aloitti tehtävissään. PSOASin talouspäällikön Teija Mäenpään siirryttyä 2002 muihin tehtäviin, toimitusjohtaja Tuula Ylimäki hoiti toimitusjohtajan tehtävien lisäksi talouspäällikön tehtäviä noin vuoden ajan. Vuonna 2003 päätettiin palkata uusi talouspäällikkö ja Tarja Lappalainen-Liipo aloitti tehtävissään 1.4.2003.

Tarjan tulo selkiytti taloustoimiston toimintaa aiemmasta lyhyestä jaksosta, jolloin osasto toimi ilman esimiestä. Hän toimi aikaisemmin muun muassa Oulun Seudun Sähkön talouspäällikkönä.

Toppilaan valmistui ensimmäiset saunalliset asunnot. Vuonna 2003 Toppilaan valmistui uudisrakennus osoitteessa Paalikatu 13, jossa oli PSOASin ensimmäiset saunalliset asunnot.

2004 Juha Aitamurto PSOASin toimitusjohtajaksi

Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin vuoden 2004 alusta lukien Juha Aitamurto. Juha siirtyi PSOASin peräsimeen tehtyään sitä ennen pitkän uran pankkimaailmassa. Hänen aikakaudellaan PSOAS on keskittynyt entistä enemmän opiskelija-asumiseen ja kehittänyt valittuja ydinprosessejaan yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Myös strategiatyöskentelyyn ja sen jatkuvaan kehittämiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota Juhan otettua PSOASin toiminnan vetovastuun.

VISIO 2014 -projekti. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin PSOASin johdon ja hallituksen yhteistyönä visio- ja strategiatyö.

Projektille annettiin nimi VISIO 2014. Vuoden aikana saatiin valmiiksi ydinliiketoiminnan määrittely, PSOASin arvot, asiakaspalvelustrategia, talousstrategia, IT-strategia, uudisrakentamisen tarvearviot sekä viestintästrategia.

Strategiatyön jatkona ja osana viestintästrategiaa käynnistettiin syksyllä 2004 ulkoisen ilmeen muutosprojekti. Yhteistyökumppaniksi valittiin oululainen mainostoimisto Visualway Design Oy.

2005 PSOAS uudistaa
visuaalista ilmettään

PSOASin viestinnällinen ilme uusittiin keväällä 2005 osana uutta strategiaa. Vision ja strategian painopiste kohdistettiin asiakaspalvelun laatuun ja opiskelija-asumisosaamisen kasvattamiseen. Uudistus tuli näkymään kaikissa asiakaspalvelu- ja kiinteistöhuollon toiminnoissa.

Martti Määttä jäi eläkkeelle. Alueisännöitsijä Martti Määttä jäi eläkkeelle helmikuussa 2005. Hän oli PSOASin palveluksessa eri tehtävissä yhteensä yli 30 vuotta.

2007 Opiskelija-asumisen arkkitehtikilpailu ratkesi

Arkkitehtiylioppilaat Antti Kinnunen, Mari Piipponen ja Sami Mukkala palkittiin 24.9. jaetulla ensimmäisellä palkinnolla Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön PSOASin järjestämässä arkkitehtiopiskelijakilpailussa.

"Huomisen opiskelijakoti" -kilpailulla etsittiin ideoita opiskelija-asumisen kehittämiseksi. Kilpailulla löydettiin innovaatioita, joilla kalliit asumistoiminnot, kuten keittotilat, saunaosastot ja kodinhoitotilat, ovat toteutettavissa opiskelijoille perinteistä soluasumista laadukkaammin mutta yksiöasumista huokeammin.

Opiskelija-asumisen konseptin kehittämiseen tähdänneissä ehdotuksissa esitettiin opiskelija-asumiseen parannuksia, joita voidaan hyödyntää kilpailun kohderakennuksen, Pohjankaleva I:n, korjaamisessa, vastaavien kohteiden korjaussuunnittelussa ja myös opiskelija-asuntojen uudissuunnittelussa.

2009 Uusi
asiakaspalvelupäällikkö

Uudeksi asiakaspalvelupäälliköksi valittiin Jari Simonen. Asiakaspalvelupäällikkö Jatta Rajaniemen siirryttyä uusiin tehtäviin 2008 lopussa päätettiin hakea uusi asiakaspalvelupäällikkö. Jari Simonen aloitti työnsä asiakaspalvelupäällikkönä tammikuussa 2009. Hän työskenteli aikaisemmin muun muassa Pohjolan Design-Talo Oy:ssä ja TeliaSonera Finland Oyj:llä erilaisissa myynnillisissä tehtävissä. Jarin tultua mukaan PSOASin ulkoista ilmettä ja näkyvyyttä on pyritty kehittämään entistä raikkaampaan suuntaan. Huomiota on kiinnitetty myös sähköisten palveluiden kehittämiseen.

Välkkylän peruskiven muuraustilaisuus. PSOAS alkoi rakennuttaa uutta opiskelijoiden vuokrataloa Välkkylän alueelle. Rakennukseen suunniteltiin 61 uutta opiskelijakotia sekä Oulun kaupungin päiväkoti.

Nimensä rakennus sai professori Vilho "Ville" Lanton mukaan, joka on tehnyt koko Oulun yliopiston olemassa olon ajan arvokasta työtä opiskelijoiden asuntotilanteen parantamiseksi. Lantto on toiminut PSOASin hallintoelimissä säätiön perustamisesta lähtien ja on edelleenkin valtuuskunnan jäsen. "Villentalo"-nimen saaneen rakennuksen peruskiven muuraustilaisuus pidettiin syyskuussa 2009 ja peruskiven muurasi itse professori Vilho Lantto.

Maila Jokela jää eläkkeelle. Pitkäaikainen kirjanpitäjä Maila Jokela jäi eläkkeelle elokuussa 2009. Maila hoiti PSOASin ja sen tytäryhtiöiden kirjanpidon sekä palkanlaskennan. Työvuosia Mailalle kertyi yhteensä 34. Hänen tilalleen kirjanpitäjäksi siirtyi Kiia Kurth.

2010 Facebookista uusi
tiedottamiskanava PSOASille

PSOAS alkoi käyttämään Facebookia uutena tiedottamiskanavanaan maaliskuussa 2010. Nettisivut säilyivät ensisijaisena ja virallisena kanavana, mutta niiden tueksi otettiin Facebook-sivusto. Tavoitteena oli asukkaiden entistä parempi tavoittaminen ja tehokkaampi tiedon jakaminen.

PSOASin tyylikkäin opiskelijakoti valittiin. PSOAS Cribs -kilpailun tyylikkäimmäksi opiskelijakodiksi valittiin kesäkuussa 2010 numerolla 10 kilpaillut asunto. Asunto sijaitsi Jurveliuksen talossa osoitteessa Rantakatu 6. Kilpailuun osallistui kaiken kaikkiaan 17 asuntoa ja ääniä annettiin yhteensä 1276. Voittanut asunto sai 393 ääntä.

PSOAS lanseeraa asukkaiden itsepalvelujärjestelmän. PSOAS lanseerasi syyskuussa asukkaiden pitkään toivoman nettijärjestelmän asumispalveluiden varaamiseen. OmaPSOAS nimellä kulkeva järjestelmä palvelee asukkaita nykyään myös monipuolisena tietolähteenä ja tiedottamiskanavana.

2011 PSOAS – 40. juhlavuosi

Kuluvana vuonna säätiö juhlii 40-vuotista historiaansa ja haluaa tuoda sen vaiheet myös muiden aiheesta kiinnostuneiden saataville. Uuno Välkyn ajoista on tultu pitkä matka, jonka aikana PSOAS on kasvanut merkittäväksi vuokra-asumisen asiantuntijaorganisaatioksi oululaisille vuokramarkkinoille.

Haluamme kehittää toimintaamme yhdessä asukkaidemme kanssa entistä ihmisläheisemmäksi ja toteuttaa perustehtäväämme, opiskelijoiden hyvää elämää, entistä paremmin nyt ja myös seuraavan 40 vuoden aikana.

Tavoitteemme on, että oululaiset opiskelijat kokevat asuvansa paremmin kuin minkään muun alueen opiskelijat pohjoismaissa. Tässä riittää haastetta tulevaisuudessa, mutta siihen PSOAS on varautunut vastaamaan.

PSOAS aloittaa energiajätteen keräyksen. PSOAS aloitti jätteiden lajittelun asuinkohteissaan jo 1990-luvun alussa. PSOASin asukkaat ovat toistuvasti tuoneet esiin toiveensa muovinkeräysmahdollisuudesta. Vuoden 2011 alusta on melkein kaikissa PSOASin kohteissa ollut mahdollisuus myös muovin ja muun energiajakeen keräykseen.

PSOAS, Mannenkatu 1 A, 90130 Oulu, Puh. 08 3173 110, Fax 08 332 170 PSOAS Facebook